Vanha vintage-auto korjaamolla

Lisänäyttölasit tuovat ohjeen keskelle työtehtävää

Kun aikoinaan opettelin huoltamaan pyykinpesukoneeni sihdin, tiirasin samalla tietenkin käyttöohjetta. Hieman hankalaahan se oli. Toisella kädellä kopeloiden täytyi löytää oikea osa ja toisella pitää ohjetta auki oikeasta kohdasta. Samaan ongelmaan törmäävät myös huolto-, korjaus- ja ylläpitoalan ammattilaiset isommassa mittakaavassa. Heidän tapauksessaan ohjeiden tehokas saatavuus säästäisi aikaa, rahaa ja harmitusta. Kuinka vapauttaa korjaajan kädet työhön ja tarjota ohjeet helpommin avuksi? Tähän ongelmaan tarjoaa yhden ratkaisun puheohjatut RealWare-lisänäyttölasit.

Tästä sain case-maistiaisen 6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen työpajassa Tampereen ammattikorkeakoululla (TAMK) 23.5.2019. Jarkko Peltonen ja Esa Kunnari esittelivät TAMK:in ja Autotalo Laakkosen toteuttaman nopean kokeilun tuloksia lisänäyttölasien mahdollisuuksista autokorjaamotoiminnassa.

Tilaisuus oli hyvin käytännönläheinen ja me osallistujat saimme kokeilla RealWare-lasien käyttöä itse. Joten eipä sitten taas muuta kuin…

Tuumasta toimeen!

Virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) ja lisätty todellisuus (augmented reality, AR) ovat edelleen kuumia aiheita monella toimialalla. Siksi on hyvä tähän alkuun kertoa, että nimestä huolimatta työpajassa kokeillut lasit eivät olleet puhtaasti kumpaakaan, vaikka AR:ää liippasivatkin.

Toisin kuin viime kesänä omassa olohuoneessa tekemässäni VR-kokeilussa, lisänäyttölasit eivät vie käyttäjäänsä toiseen todellisuuteen, eivätkä sulje ympäristöä pois.

Ja toisin kuin vaikkapa Pokémon Go -pelistä tutun lisätyn todellisuuden tavassa, lisänäyttölasit eivät myöskään tuo jännittäviä, interaktiivisia kerroksia olemassaolevan maiseman päälle.

Lisänäyttölasit tuovat kirjaimellisesti lisää informaatiota pieneen, erilliseen näyttöön. Oikeastaan päältäpäin katsottuna voisi luulla kyseessä olevan vain vähän isomman sorttinen kännykän hands-free -palikka:

Marjaanalla RealWare-lisänäyttölasit päässä, taustalla näkyy RealWaren ohjausnäkymä
En IKINÄ laita omaa pärstääni blogipostauksiin, mutta nyt oli pakko. Tältä siis lasit käytännössä näyttävät. Taustalla RealWaren ohjauspaneeli. (Kuvan copyright: Marjaana Jokinen)

Kun lasit laittaa päähän, niihin täytyy toki ensin totutella. Itse tiirasin pientä ruutua ensin vain yhdellä silmällä, kunnes rohkaistuin pitämään molemmat auki. TAMK:in nopeaan kokeiluun osallistuneiden kokemusten perusteella laseihin tottumiseen menee 1-1,5 päivää.

Vähän kehittyneempi kännykkä

Handsfree- ja kännykkä -vertaus ei ole kovin kaukaa haettua monessakaan mielessä. Lasit ovat työskentelyn aikana kiinni verkossa ja niiden kautta voi sekä lähettää että vastaanottaa informaatiota. Myös äänipuheluiden soittaminen Skypen ja muiden internet-pohjaisten palveluiden avulla onnistuu.

Laseissa on sisäistä tallennustilaa, johon esimerkiksi usein käytetyt tiedostot voi kätevästi tallentaa. Laseilla voi napata valokuvia ja ottaa HD-tasoista videokuvaa. Laseissa on mukana viivakoodin- ja QR-koodin lukija eli niitä skannaamalla pääsee kiinni myös muihin sisältöihin, kuten ulkoisiin nettisivuihin.

Akun kesto kokoaikaisessa videokäytössä on TAMK:in kokeilujen mukaan 6-8h eli kestää kokonaisen työpäivän verran. Lasien hinta pyörii tätä kirjoittaessa 2000 euron hujakoilla.

RealWaren lasit ovat Androidin päälle tehdyt ja niihin voi hakea lisäsovelluksia Googlen PlayStoresta. Demotapahtumassa kokeiltiin esimerkiksi äänen tallentamista sovelluskaupasta ladatulla nauhoittimella.

Varsinaiset mahdollisuudet yrityskäytössä avautuvat juuri tuon Android-käyttöjärjestelmän tarjoamista rajapinnoista. Jos haluaa saada laseilla suoran yhteyden esimerkiksi oman yrityksen toiminnanohjaus- tai sisällönhallintajärjestelmään, se täytyy toteuttaa erillisen ohjelmiston avulla. RealWarella onkin tarjolla ohjelmistokehittäjille monenlaisia kehitystyökaluja.

In English, please!

Laseissa ei ollut mitään nappeja tai näppäimistöä, joten se mitä haluaa tehdä täytyy kertoa laseille englanninkielisillä, napakoilla komennoilla. Alla on lyhyt esimerkkivideo lasien käytöstä ja ääniohjauksesta:

TAMK:in kokeilussa mukana olleet kertoivat, että ääntämyksen ei onneksi tarvitse olla täydellistä toimiakseen. Muutamalla peruskomennolla selviää jo varsin hyvin: ”Navigate Back” vie aina ohjauspanelin päänäkymään, ”Show Help” listaa kuhunkin kontekstiin sopivat komennot, ja ”Select Item” -komennolla voi valita esimerkiksi tiedostolistalta haluamansa sisällön, kuvan tai videon.

Mihin näitä voi käyttää?

Autokorjaamon nopeassa kokeilussa oli huomattu ainakin kaksi keskeistä käyttötapausta RealWaren kaltaisille laseille:

  • Lisäinformaation tuominen käyttökontekstiin.
  • Kuvan ja videon tallentaminen ja välittäminen eteenpäin.

Näiden ajatusten päälle laajensimme ajattelua pienryhmäkeskusteluissa. Siellä sivuttiin muun muassa tällaisia caseja:

  • Kuvan ja videon avulla esim. auton vikatilanteen dokumentointi ja tiedon välittäminen asiakkaalle reaaliaikaisesti. Myös vakuutusyhtiöille voisi olla tästä apua.
  • Uuden työntekijän tukeminen: kun automekaanikko tutustuu työhönsä, hän voi olla lasien kautta puheyhteydessä kokeneempaan kollegaan, joka voi opastaa etänä.
  • Myös yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä voisi hyödyntää vastaavaa ratkaisua jo ennen työpaikalle saapumista.
  • Autojen maahantuojat voivat opastaa vikojen korjauksessa tai uusien autojen toimintojen esittelyssä ja käyttöönotoissa.
  • Autoliike tai -korjaamo voi käyttää uuden teknologian soveltamista rekrytointi- tai imagovalttina työntekijöiden houkuttelemiseksi. (Tosin tästä tuli kommenttia, ettei tällainen tingeltangeli aivan kaikkia houkuttele.)

Näen mahdollisuuksia myös siinä, voisiko lasien ja ohjeiden käyttödataa siirtää avoimen rajapinnan avulla oppimisympäristöön automekaanikon oppimispolun tukena.

Lisää älyä ohjeeseen

Oli hienoa nähdä konkreettisesti, kuinka ohjeet saadaan lisänäyttölasien avulla keskelle työtehtävää. Kehittämisen sarkaa on vielä informaation esittämistapaan laseissa.

Kuten videossakin näkyi, käyttäjälle lasien kautta näytettävä ohje oli 70-sivuinen PDF-tiedosto, jota selattiin puhekomennolla sisällysluettelon kautta. Vaikka itselle tärkeät sivut pystyykin lisäämään kirjanmerkkeihin, tämä on esimerkki tilanteesta, jossa aiemmin normina ollut dokumenttipohjaisuus ei enää palvele loppukäyttäjää parhaalla mahdollisella tavalla.

Kaksi korkeaa paperipinoa mustalla taustalla
Image by Ag Ku from Pixabay

PDF ei ole optimoitu mobiilikäyttöä varten kuvien, laytoutin, tekstin koon eikä otsikoinnin kannalta. Sieltä on vaikea hakea tietoa puheohjauksella muuten kuin sivunumerot kertomalla (eli pitää tietää mitä tarvitsee).

Lisäksi laseihin sisäisesti tallennettu tiedosto ei ole automaattisesti aina ajan tasalla. Tieto vanhenee aivan väistämättä ja ohjetiedostoa täytyy muistaa päivittää. Jos tieto muuttuu vain yhdessä kappaleessa, koko dokumentti täytyy koostaa ja ladata laitteelle uudelleen.

Dokumenttipohjaisen lähestymistavan sijaan käyttäjää voisi pyrkiä palvelemaan älykkäillä informaatiopalasilla. Liikkeelle voisi lähteä palastelemalla monoliittinen ohje pienemmiksi moduleiksi, lisäämällä niihin metadataa haettavuuden parantamiseksi ja yksinkertaistamalla ulkoasua mobiilikäyttöön sopivaksi. Ohje olisi suorassa yhteydessä keskitettyyn sisällönhallintapaikkaan, josta käyttäjä saisi silmiensä eteen oikean, ajantasaisen tiedon palasen sitä pyytämällä.

Rajoituksena on tietenkin informaation lähde ja sen saatavuus. Autokorjaamotoiminnassa älykkäiden ohjeiden käyttömahdollisuus riippuu siitä, ovatko autovalmistajat edelleen PDF-ajassa vai avaavatko he kenties online-portaaleitaan laajemmin maahantuojien ja kumppaneiden käyttöön.

Joka tapauksessa tiedän, että eräissä teknologiayrityksissä on tätä asiaa jo ainakin tutkittu heidän omaa käyttöään varten. Aiheen tärkeyttä olen sivunnut blogissakin jo aiemmin (”Teknologia tarvitsee selittäjänsä myös digiajassa” ja ”Rakenteisuus on robotin ruokaa”). AR:llä, VR:llä ja älykkäällä informaatiolla on soveltamismahdollisuuksia dokumentoinnin ja koulutuksen kentällä toimialasta riippumatta.

Yhteenveto

Kiitän:

  • Demotilaisuudessa konkretisoitui nopeiden kokeilujen henki: asioita ei hierota liian pitkään, vaan kokeillaan, reflektoidaan ja jatkokehitetään. Oli mukava päästä myös kuulemaan loppukäyttäjien eli autokorjaamoiden itsensä ajatuksia lisänäyttölasien sovellettavuudesta.
  • RealWare olivat ensimmäiset lisänäyttölasit, jota pääsin kokeilemaan. Varsinaista vertailukohtaa ei siis löydy. Positiivisena jäi mieleen mahdollisuus tehdä räätälöityä ohjelmistokehitystä tutun Androidin päälle.

Kehittäisin:

  • Varsinaista kritiikkiä RealWare-laseja kohtaan ei lyhyessä demossa ehtinyt syntyä. Kuten kaikilla virtuaali- tai lisätyn todellisuuden ”erikoisvehkeillä”, veikkaan tämänkin vaativan arkikäytössä ensin totuttelua sekä jonkin verran konfigurointia omaan käyttöön sopivaksi.
  • Lasien käyttökokemus ulkoisten nettisivujen selailussa oli melko kammottava. Myös joidenkin sovelluskaupasta ladattujen sovellusten toiminnassa voi tulla vastaan käytettävyysongelmia.
  • Ohjeinformaation esitystapoja ruuvaisin käyttäjäystävällisempään suuntaan.

Lue lisää