Nopeat kokeilut ja yhteiskehittäminen

Osallistuin Helsingissä 6Aika Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen Nopeiden kokeilujen julkistustilaisuuteen. Kokeiluissa ideana on yritysten ja koulujen välinen yhteiskehittäminen uusien ratkaisujen tuottamisessa. Olin paikalla taas omasta mielestäni vähän huijarina. Toisaalta lounaskeskustelut olivat antoisia, enkä ollut (taaskaan) niin outo lintu kuin luulin olevani.

Tiivistin junamatkalla muutaman itselleni tärkeimmän pointin – eli ketterästi kirjoitin bloginkin saman tein!

Edtech-ratkaisujen kehittämisen prosessin täytyy alkaa aina ratkaistavasta ongelmasta. Sen täytyy olla tarveperusteista JA ratkaisuilla täytyy olla jokin opetuksellinen teoriatausta. Opettajat ja oppilaat alkavat olla kyllästettyjä teknologia edellä meneviin ratkaisuihin (“meillä on tässä tämä äppi”). Puheenvuoroissa tuli esiin, että tällaisesta aletaan onneksi jo vähitellen siirtyä poispäin ja teknologian kehittäjillä on nöyryyttä kuunnella arjen ääntä.

Ratkaisujen vaikuttavuus eli impact oli toinen keskeinen asia, joka tuli esiin useissa puheenvuoroissa. Sen lisäksi, että edtech-kehitys lähtisi käyttäjien oikeista tarpeista liikkeelle, halutaan varmistaa myös ns. putken toinen pää. Millä tavoin ratkaisu on parantanut oppimista tai parantanut koulutuksen saavutettavuutta? Onko yhdessä paikassa testattu ja koeponnistettu ratkaisu skaalattavissa muualle? Mielestäni tärkeä ja hyvä huomio oli myös se, että palautteen kysyminen ei ole vielä vaikuttavuuden mittaamista. Vaikuttavuuteen liittyy olennaisesti se, miten tilanne on muuttunut parempaan.

Mitä vien päivän annista yrityksissä tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen eli sinne, missä eniten toimin? Vastaus on sikäli helppo, että ketterät kokeilut ovat ehdottomasti kannatettavia sielläkin, ei vain koulumaailmassa. Käyttäjälähtöistä kurssien kehittämistä olen pohtinut viime aikoina mm. minimalismin näkökulmasta ja siinä on vielä paljon työnsarkaa.

Lisäksi teknologian käyttökokemuksen täytyisi olla saumaton ja käyttäjälleen helppo. Tämä pätee samalla tavalla niin kouluihin kuin yrityskoulutuksiinkin. Ei kenelläkään ole aikaa kirjautua ja näpertää lukuisten eri sovellusten kanssa. Myös kiinnostukseni tutkiskella “Experience API” (xAPI) -asiaa liittyy ehdottomasti tähän kuvioon: kuinka seurata eri paikoissa tapahtuvaa oppimista kokonaisvaltaisena matkana, eikä vain yksittäisiä kurssisuorituksia seuraten? 

Lopuksi: kokeilukulttuuri ja yhteiskehittäminen tarkoittavat sitä, että jokaista onnistumista kohti tulee myös epäonnistumisia. Ne täytyy hyväksyä jo kokeiluun lähtiessään. Kaikesta ei voi tulla menestyksiä. Iso-Britanniasta olevan Nesta-yhtiön Lucy Heady tiivistikin asian hyvin sanomalla: “If you want to improve how people learn, you have to be prepared to fail and learn from those failures.“

Lue lisää

  • Julkaisutilaisuudessa julkistetut koulujen ja yritysten haasteet löytyvät sivulta: oppimisenuusiaika.fi. Erityisesti Helsingin kaupungin keräämät kehityskohteet oli hyvin määritelty.
  • Tutustu sivustolla paitsi arjen tarpeista nouseviin haasteisiin, myös haastesignaaleihin. Nämä ovat signaaleja, jotka ovat mahdollisesti vasta nousemassa olevia asioita ja näkökulmia koulutuksen kehittämiseen.
  • Ota seurantaan aihetunniste #oppimisenuusiaika.