DITA XML teksti liitutaululla

DITA learning & training specification – mihin siitä on?

Koska Infodevaaja on tosi tylsä tyyppi, niin eräänä kesäaamuna mielessä risteili aamukahvin aikana nippu todella tylsiä kysymyksiä. Yksi niistä oli: “Mikähän lie DITA:n Learning & Training Specificationin nykytila?”

Siis mitä?

DITA ei tarkoita tässä yhteydessä sitä kuuluisaa burleskitanssijaa, vaan XML-pohjaista Darwin Information Typing Architecture -standardia informaation hallinnalle ja uudelleenkäytölle. Sen perusidea on jaotella sisällöt niiden tyypin mukaisesti pienempiin palasiin, joita voidaan yhdistellä erilaisiksi kokonaisuuksiksi eri tarpeita tai julkaisukanavia varten. Näitä palasia sanotaan yleensä topikeiksi tai moduleiksi (tai jopa topsukoiksi, tirsk).

DITA on avoin standardi informaation tuottamiselle ja se on kenen tahansa käytettävissä. “Darwin” siinä nimessä on siksi, että siihen kuuluvista perus-informaatiotyypeistä (concept, reference, task) voidaan jalostaa eri tarkoituksia varten erikoistuneita sisältötyyppejä. Yksi sellainen on koulutuskäyttöön tarkoitettu Learning & Training -spesifikaatio.

Koska kello oli 7.00, en kehdannut laittaa viestiä ex-kollegalleni, joka tietäisi L&T-speksin tilanteesta parhaiten. Päätin ensin googlettaa ja sattumalta löysin ilmaisen live-esimerkin DITA:n koulutuskäytöstä osoitteessa LearningDITA.com. Kurssin teemana oli DITA-standardi itsessään.

Eipä sitten taas muuta kuin…

Tuumasta toimeen!

Koska DITA on minulle varsin tuttu juttu, en opiskellut kurssin sisältöjä läpi asian varsinaisessa merkityksessä. Klikkailin kurssia ainoastaan Learning & Training Specin sovellettavuuden näkökulmasta: onko siinä mihinkään ja miten se vertautuu oppimisympäristöjen kurssikokemukseen?

Tämä kurssi oli tuotettu DITA:n avulla WordPress-alustalle. Tällä ei olisi muuten ollut mitään merkitystä, mutta sain tunnuksen luomisen jälkeen jonkin virheilmoituksen, joka heitti minut WordPressin admin-sivulle. Pääsin täältä eteenpäin vasta päivitettyäni käyttäjäprofiilitietoni. Tämä saattaa olla vain bugi, josta kannattaa raportoida eteenpäin. Jos ei ole, siitä pitäisi olla jokin tieto kurssin aloittamisen yhteydessä (esim. “Toivomme, että päivität tietosi ja lisäät itsestäsi lyhyen kuvauksen…”).

Paljon tietoa, mutta missä olinkaan menossa?

Ensimmäinen kurssiosio, Lesson 1, oli sisällöltään perustason johdatus DITA:an. Suurin ongelma oli sivun käytettävyys: en ollut kartalla siitä, mitä suorituksia minulta vaadittiin, että pääsin osion lopputenttiin käsiksi.

Lesson 1 -sivulla oli listattu useita ulkoisia verkko-osoitteita otsikon ”Additional reading” alla. Hyppäsin ne ensimmäisellä kerralla ohi, koska ajattelin niiden olevan valinnaista lisätietoa. Ilmeisesti ne kuitenkin oli vaadittu läpikäytäväksi, koska ne avattuani pääsin tenttiin. Kun klikkailin linkkejä auki, osa niistä avasikin liitetiedoston entiseen pääministerityyliin (yllättäen ja pyytämättä). Missään ei kuitenkaan automaattisesti verifioitu olinko lukenut sisällön – saati omaksunut sen.

Esimerkkikuva Learningdita.com-sivustolta
Lesson 1 sisältösivun alkua
Esimerkkikuva Learningdita.com-sivustolta, related topics
Lesson 1 sisältösivun loppupuoli

Oppijan polun kannalta oli harmi, että varsinaiset sisällöt olivat alisivuina tarjolla “Lesson topics” -otsikon alla, aivan sivun loppuosassa. Käytettävyyden kannalta tämä oli outoa, koska nämä olivat oppisisältöjä, joiden lukemisesta sai seuranta-täpän eli nämä vaikuttivat suorituksen etenemiseen. Toisaalta DITA:ssa nämä on todennäköisesti toteutettu ”Related topics” -elementillä, jonka paikka XML-rakenteessa on aina lopussa.

Näiden varsinaisten sisältötopikkien kanssa edetessäni punainen lanka välillä katosi. Jouduin klikkailemaan edestakaisin sivujen välillä ja niiden sisällä. Kun joltain alisivulta palasi takaisin, päätyi Lessonin pääsivun alkuun eikä siihen kohtaan, mistä lähti alkujaan navigoimaan.

Katso vaikka itse (videopätkä on Lesson 2:sta koska en tajunnut nauhoittaa Lesson 1 etenemistäni, mutta idea on sama):

Millainen tämän tentti mahtaa olla?

Kun lopulta olin saanut Lesson-pääsivulla kaiken vaaditun klikkailluksi, pääsin tenttiin. Tenttinäkymä oli yksinkertainen ja XML-pohjaisina laaditut kysymys-vastaus -parit ja niiden palautteet selkeitä käyttää. Oikean oppimisympäristön (esim. Moodlen) tentti olisi pitkälti samanlainen:


Kun vahingossa klikkasin selaimen Back-nappulaa kysymyksessä 6/8, en päätynyt tentin edelliselle näytölle, vaan koko tentin alkunäkymään ja jouduin klikkailemaan kaiken läpi uudelleen. Tästä oli toisaalta se hyöty, että tulin huomanneeksi kysymysten arpoutuvan uuteen järjestykseen toisella yrityskerralla, kuten oppimisympäristöjenkin tentti-työkaluissa.

Sain tentin läpi ylittämällä vaaditun pisterajan ja sen jälkeen sivusto vei minut automaattisesti jatkamaan seuraavaa osiota.

Bonuspohdintoja

Mielenkiintoinen huomio oli, että tämän kurssin koulutussisältöä tai lokalisoitua versiota voi tuottaa kuka vain avoimen lähdekoodin hengessä. Kurssisivustolta on linkki GitHubiin, jossa LearningDITA-kurssin lähdeprojekti sijaitsee ja eri sisältöjen tuottajien nimet ovat nähtävillä kurssisivulla. Harrastuksena voisi siis joku taidokas ottaa tästä suomenkielisen version työn alle! Sama koulutus oli jo tarjolla myös saksaksi ja kiinaksi, eli osoittaa hienosti sen, kuinka sama rakenteinen sisältö on yhdestä lähteestä käännettävissä.

En klikkaillut läpi koko pakettia, joten itselleni jäi avoimeksi se, miltä koko kurssin valmis suoritus näyttää ja mihin se tallentuu LearningDITA.com-portaalissa. Mitä oppijatiedoilleni ja käyttäjäprofiililleni tapahtuu? Entä ns. oikeassa elämässä: miten ja mihin tällaisen kurssin suorittamisesta voisi siirtyä suoritusmerkintä? DITA-koulutussisällön voi myös halutessaan koostaa SCORM-pakettiin, mikä tekee mahdolliseksi seurata kurssin läpikäyntiä oppimisympäristön avulla. Sivustolla kurssin suorittamisen voisi siirtää ”todisteena” esimerkiksi oppimismerkkijärjestelmään.

Yhteenveto

Kiitän:

  • Mahtavaa, että tällainen on avoimesti ja ilmaiseksi saatavilla!
  • Kurssi toimii periaatteessa ihan OK web-pohjaisesti. Tämä osoittaa hyvin, että DITA-mallin avulla on mahdollista julkaista yhdestä lähteestä myös koulutukseen soveltuvaa sisältöä.
  • DITA-pohjaisena laadittu tentti oli hyvin toteutettu ja toimiva.
  • Avoimen lähdekoodin hengessä kieliversiointi ja sisältöjen lisääminen on tehty mahdolliseksi.

Kehittäisin:

  • Käyttäjätunnuksen luomisen jälkeinen virheilmoitus täytyisi saada pois tai testata ainakin lisää tuleeko se kaikille käyttäjille.
  • Käytettävyys ei ole kokonaisuutena ihan sitä mitä toivoisi ja navigointiin täytyisi kiinnittää enemmän huomiota.
  • Suorituskriteerit selkeämmiksi: mitä oikeastaan vaaditaan tehtäväksi, jotta osio valmistuu?
  • ”Additional reading”-otsikko on harhaanjohtava, koska linkkien lukeminen ei ollut valinnaista, kuten voisi ensin olettaa.
  • DITA:an on mahdollista lisätä videoita ja kuvia, joten näihin kiinnittäisin lisää huomioita, jotta sisältö olisi oikeasti lähempänä verkko-opiskelun käyttäjäkokemusta.
  • Vastaako DITA:n XML-skeeman rakenne riittävästi oppijan polutusta? Ovatko elementit oikeassa ts. loogisessa järjestyksessä? Tätä täytyisi testata itse lisää.

So what?

Tutkin ja pohdin koko ajan erilaisia lähestymistapoja koulutusten ja informaation tuottamisen yhdistelmiin. Haluaisin nähdä, kuinka organisaatioissa olevaa informaatiota voitaisiin uudelleenkäyttää tehokkaammin myös koulutus- ja ohjeistusmielessä.

Voiko DITA-muotoisella, uudelleenkäytettävällä sisällöllä taklata tätä ongelmaa? Teoriassa ja käytännössä kyllä, tiettyyn rajaan asti. DITA ei kuitenkaan ole pääasiallisesti koulutuksia varten tehty malli, joten täytyisi tutkia vielä lisää miten visuaalisuutta ja interaktioita voisi noihin toteuttaa.

Kenelle tämä soveltuisi? Sellaisiin yrityksiin, joille DITA XML:n edut soveltuvat muutenkin eli joilla on riittävästi sisältömassaa uudelleenkäytettäväksi ja paljon koulutettavaa. Jos koulutustarpeet ovat yksittäisiä (verkko)kursseja, DITA-pohjaisen järjestelmän rakentelu on aivan liian rankka operaatio ja vaativa ylläpitää.

Suurimpia hyötyjiä olisivat ehdottomasti yritykset, joiden täytyy kouluttaa samat sisällöt useilla eri kielillä työntekijöilleen ja kumppaneilleen. Käännösten hallinta XML-pohjaisesti on käännösmuistien käytön kannalta oikeastaan ainoa taloudellisesti järkevä tapa tehdä asioita.