Digitaalinen oppimiskokemus ilman isoa X:ää

Sanapari ”learning experience” on nykyään IN ja POP. Minulle englanninkielinen käsite on aina vaikuttanut hienommalta kuin suomenkielinen vastineensa. Ehkä se johtuu siitä, että sanassa on X-kirjain, joka saa asian kuin asian tuntumaan korkealentoiselta. Nykyään kovaa nousua tekevistä learning experience -alustoista löytyy teknologiaa, joka vielä muutama vuosi sitten olisi ollut suoraan X-Filesista. On sisältöjen suosittelua, analytiikkaa ja erilaisia vuorovaikutuksen keinoja, joista digitaalinen oppimiskokemus rakentuu.

Onnekseni sain perusasioista muistutuksen ja hyviä esimerkkejä, kun tutustuin muutaman yliopistolla opettavan verkkopedagogin kokeiluihin ja kokemuksiin Vaasan VAKKI-symposiumissa helmikuun 2020 alussa. Esityksissä verkko-oppimisympäristönä oli yleensä Moodle, joka on laajassa käytössä sekä yrityksissä että oppilaitoksissa.

Perus-Moodle ei sisällä tekoälyä, mutta senkin avulla voi tehdä yhtä sun toista, kun tarkoituksena on saada aikaan sujuva digitaalinen oppimiskokemus. Tiivistin alle neljä pointtia, jotka eivät edellytä älyttömästi älyä.

Helpota käyttökokemusta ja vähennä käyttäjän hämmennystä

Tähän päästään muutamalla yksinkertaisella verkkosivun suunnitteluperiaatteella. Nosta tärkeät asiat sivun alkuun, aseta tärkeä tieto helposti saataville ja siirrä vähemmän tärkeät sivupalkkeihin. Muista visuaalisuus, värien merkitys ja ylipäätään ajatus siitä, että less is more. Ole johdonmukainen ainakin yhden kurssin sisällä (esim. tee selväksi mitä linkkiä klikkaamalla), saati useiden kurssien välillä.

Kehitä kokeilemalla

Moni edellä listatuista asioista on käytettävyysajattelua, tätä nykyä jopa saavutettavuuden nimissä vaadittuja. Mutta joskus sisällönsuunnittelijan tai kouluttajan näkökulmasta selvä asia voikin tuottaa oppijoille päänvaivaa. Tätä voi selvittää kysymällä suoraan käyttäjiltä, tekemällä testejä tai etsimällä sopivaa dataa käyttöön.

Käytettävyyttä voi kehittää vaikka pyytämällä oppijoita puhumaan ääneen käyttökokemuksestaan (think-aloud menetelmä). Google Analytics -tiedon hyödyntäminen voi auttaa ymmärtämään käyttäjien kulkua oppimisympäristössä uudella tavalla.

Yhteys muihin oppijoihin täydentää digitaalista oppimiskokemusta

Vaasan yliopistossa oli kokeiltu muutenkin käytössä olevan Teamsin hyödyntämistä osana digitaalista oppimiskokemusta siten, että sen työtilat muistuttivat kurssiympäristöä ja sen sisällä olevat kanavat kurssiosioita tai -moduleita. Teamsissa vuorovaikutus ja etäneuvottelumahdollisuudet ovat tuotteen ytimessä, joten jos se ei tunnu luontevalta Moodlessa, keskustelut voi hyvin viedä toisaalle.

Oma kokemukseni vapaa-ajalla tekemästäni Open Learning Experience (OLX) -verkkokurssilta oli se, että vuorovaikutus verkkokurssilla auttoi oppimista huomattavasti. Vaikka olimme ympäri maailmaa, yhteiset kysymykset ja muilta osallistujilta saadut näkemykset ja esimerkit täydensivät varsinaista kurssisisältöä herkullisesti.

Tärkein vinkki voisi olla se, että käyttää vuorovaikutusta siinä muodossa, kun se palvelee oppijan ja opittavan asian tavoitteita. Päälleliimattuna tämäkään ei auta ketään.

Pyri kehittämään tietoja, taitoja ja kyvykkyyttä

Teknologia-friikki joutui ajattelemaan muutaman asian uusiksi VAKKI-tapahtuman jälkeen.

Mietin mistä oikeastaan puhutaan, kun aiheena on digitaalinen oppimiskokemus? Pitäisikö puhua oppimisen kokemisesta? Kokemuksesta, että opin jotain tai osaan nyt jotain, mitä en aiemmin osannut? Mistä tiedän, että opin? Sainko palautetta? Vahvistuiko itsetuntemukseni?

Käytössä olevasta teknologiasta riippumatta tarvitaan silti keinot ja taito reflektoida opittua, joko yksin tai yhdessä, ja viedä sitä tavalla toisella käytäntöön. Parantunut itsetuntemus ja itsevarmuus voi olla oppimiskokemus, joka on saatu aikaan digitaalisesti avustettuna.

Korkeakoulutuksen kehittämishanke HELLA

”Moodle moods?” -artikkeli verkkokurssin kehittämisestä käyttäjätutkimuksen keinoin